Olen näemmä täysin unohtanut kirjoittamisen jalon taidon ja sen tuoman tärkeyden. Viimeksi olen siis kirjoittanut viime vuonna 28.12. Kyllä aika rientää! No nyt olen työskennellyt reilu 7 kuukautta sairaanhoitajana ja sain muuten vakipaikankin :) Vakinaisuus astuu voimaan 14.9, siihen asti olen vielä sijainen. Aikasten hienoo, eikö? Vaikka välillä on tuntunut että vois harkita muutakin vaihtoehtoa. Sellanen käy varmaan monella muullakin mielessä, luulisin. Oli aika raskas kesä kera sijaisten. Siis hienoja immeisiä, en sillä sano, mutta uuden kanssa on paljon raskaampi työskennellä kuin hoitajan joka on työskennelly paikassa pitkään. Mutta niin se vaan kesä hujahti! Sain olla viikon kesälomallakin.

Muutoksia elämässä: 

- kaksi uutta koiraa, mäyräkoira Rex ja saksanpaimenkoira Ara. Rex oli alunperin tyttäreni koira, mutta ei oikein naapurit tykänny poitsun äänekkyydestä. Nyt on täällä korvessa ja senku kiljuu ku yksin jää, ei maha häiritä ketään ;) Ara on minun rakas! 

- Nelli ja Rontti on nyt taivaassa :(

- sählyä olen käynyt muutaman kerran pelaamassa, se on aikastenlailla jäänyt. Kovasti houkutteleevat mokeksi, mutta missä on motivaatio?

- Osallistuin kamun kaa karaokekisaan ja finaali ois 4-5.9.-15.

Olen täysin rakastunut tuohon saksanpaimenkoiraani. Mäykkis on kanssa hassu luonne, enemmän isännän lellikki :) Aralla on vaan ollut nyt ongelmia ontumisen kanssa. Viimeviikon perjantaina meinasin saaha laagin kun eläinlääkäri veikkasi että vasen lonkka ei oo ok ja kyse on puolivuotiaasta nartusta... Onneksi kuvissa kaikki oli ok, Aralla on tulehtunut oikea etunen. Nyt se on kahden viikon tulehduskipu lääkekuurilla ja levossa. Lepo onkin helpommin sanottu kuin toteutettu huomioiden että talossa on kaksi pentua. Perjantaina saisi alkaa uittamaan ja kyllä ilmat näyttää niin hyvälle että eikus vaan emäntäki jorpakkoon. Kaksi kertaa oon käyny uimassa tänä kesänä. Rexillä on napatyrä, se leikataan tänään. Voi siis olla rauhallinen kamu Aralla tänään. Mie meen sit yövuoroon, ois kolme yötä tiedossa... En tykkää öistä, mutta teen niitä kyllä. Onneksi sattu tosi kivat yökkökamut :) 

Mites sitten minun laihutuskuuri. Joo, tainnu vimppakirjotuksen jälkeen paino vaan nousta (hävettää!!!). En ole saanu minkäänlaista otetta itestäni. Nyt olen viime viikon ollu pelkillä pusseilla. Kesäkuun lopusta tähän päivään paino on kuitenkin tippunu noin 7kg, joten eikai tämä nyt niin huonosti oo mennykkään ku tarkemmin tarkastelee. Intoa lisäsi lasten kommentit, tykkäävät että olen aktiivisempi, paremmalla tuulella jne kun olen hoikemmassa kunnossa. Tietty paino-arvoa on tuolla karaokekisallakin. Ois varmasti itsevarmempi olo ku olis tyytyväisempi kroppaansa! Pitää nyt toivoa että Ara tulis äkkiä kuntoon ni pääsis kunnon lenkeille koiruuksien kanssa. 

Mutta tälläistä tänne, mitäs sinne? Kiva ois kuulla toistenkin matkasta kohti parempaa olotilaa ja onko muilla yhtä hankalaa. Jos ei ole niin vinkkejä kaivattais :)